tiistai 7. lokakuuta 2008

Nuorten mielenterveystyö kärsinyt resurssien puutteesta

Aamulehti arvosteli pääkirjoituksessaan 4.10. Lääkäriliiton näkemystä, että aseluvan edellytyksenä ei tulisi olla lääkärintodistus. Toisin kuin pääkirjoituksessa annetaan ymmärtää, ei kyseessä ole ”etujärjestön selkäydinreaktio”.

Lääkäriliitto jakaa täysin yhteiskunnan hädän ja tarpeen toimia Jokelan ja Kauhajoen julmien sekä käsittämättömien tekojen jälkeen. Lääkäri joutuukin useasti tilanteeseen, jossa potilas tai hänen omaisensa vaativat lääkäriltä toimia, joista ei ole apua hoidossa.

Sisäministeriö haluaa lääkäreiltä todistusta aseluvan edellytyksenä. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriö vaatii lääkäreitä pitäytymään vain vaikuttavassa hoidossa ja tutkimuksessa, mikä kuuluukin lääkärin eetokseen. Edellyttämällä aseluvan hakijalta rutiinitodistusta, Jokelan ja Kauhajoen kaltaisia tragedioita ei voi välttämättä estää. Siihen on olemassa muita vaikuttavampia keinoja.

Potilaan sairaushistoria ei ole luotettava ennuste luvan osalta. Luotettavammat merkinnät löytyvät poliisin arkistosta ja puolustusvoimien tiedoista. Yksittäisellä lääkärillä ei ole käytössään kansalaisten koko sairaushistoriaa eikä yksittäinen käynti anna edellytyksiä luotettavalle todistukselle. Jos halutaan luotettava lääketieteellinen arvio terveydestä aseluvan edellytyksenä, se vaatii moniammatillista ja pitkäkestoista tutkimusta osastolla.

Vaade lääkärintodistuksesta aiheuttaa jopa väärää turvallisuuden tunnetta. Toisaalta epäily, ettei aselupaa saa, voi estää henkilöä hakeutumasta tarvitsemaansa hoitoon. Masennuksesta tai muusta psyykkisestä ongelmasta kärsinyt ihminen voi toki myös olla vastuullinen aseen omistaja ja stigmatisointia tulee välttää. Potilaan täytyy myös yleisesti voida luottaa lääkärin vaitiolovelvollisuuteen.

Kauhajoen tragedia osoittaa, että Suomi on muuttunut ja yhteiskunnan on siihen nyt vastattava. Lääkärit toivovat yhteiskunnalta riittäviä resursseja väestön terveyden turvaamiseen. Nuorten mielenterveystyö on tunnetusti kärsinyt resurssien puutteesta. Resurssit tulee kuitenkin kohdistaa mahdollisimman vaikuttavasti ja siksi Lääkäriliitto on vastustanut sisäministeriön ehdotusta. Kauhajoen tragedian takana olevaa ongelmaa tai itse aselupaa ei tule medikalisoida.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Resurssien puute johtuu ennenkaikkea hyvinvointipalvelujen alasajosta ja siihen liittyy olennaisesti myös se veronmaksuhaluttomuus, joka Suomessa on nykyisin kansantautina.Lääkärit eivät ole jääneet tässä kilpailussa jälkijoukkoon-päinvastoin. Monet heistä ovat siirtyneet keinotteluyrityksiin töihin juuri siksi, että siten saavat vältettyä maksamasta veroja kunnalle. Kuntien talouskurjuus johtuukin suurelta osalta ns. kuntaveropummeista.
Itse mielenterveystyön kohteena olleena tiedän kertoa, että ns. mielenterveystyö on usein lääkkeiden jakamista. Niitä saa jopa ilmaiseksi- lääkärit kun ovat nykyisin lähinnä lääketeollisuuden konsulentteja.
Lopuksi. En ymmärrä miten mielenterveystyötä auttaa asuntojen myyminen pois ja epävarmuuden lisääminen potilaiden keskuudessa. Kannatit valtuustossa voimakkaasti as oy Ilpoistenahon myyntiä. Milloin alat kannattaa sitä että myös varakkaat maksaisivat veroja?

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Jari Suominen:

Hyvinvointipalveluja eiole ajettu alas, sillä niihin on resurssoitu tällä vuosikymmenellä enemmän rahaa kuin mikä on kansantulon kasvu. Alasajo olisi jotainihan muuta. Kuitenkin meillä on niihin myös lisääntyvästi tarvetta eikä niiden osuus kansantulosta ole hälyyttävä (ainakaan vielä).

Kokemuksiisi mielenterveystyön toimintatavasta en osaa kommentoida, sillä se edellyttäisi kokonaisuuden tuntemista.

Suomessa varakkaat maksavat veroja enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Jakolinja on 30.000€ vuodessa ansaitsevien kohdalla. Mitä vähemmän ansaitsee, sitä vähemmän on verotettu suhteessa muihin eu-kansalaisiin ja mitä enemmän yli sen ansaitsee, sitä kireämmin on verotettu. Siis Suomen verotuksen kireys ei koske koko kansaa, vaan ainoastaan keskimääräistä enemmän ansaitsevia.

Ilpoistenahon myynnissä oli kyse siitä, onko vuokra-asuntojen omistaja kaupunki vai asuntovuokraosakeyhtiö. Myynti ei siis olisi tarkoittanut muuta kuin 26% osakeomistuksesta luopumista enemmistöosakkaan hyväksi. Enemmistöosakas voi nytkin tehdä niitä muuotksia, joita se viisaaksi näkee ilman, että Turku voi asialle mitään. Turulla on yhteensä n. 14.000 vuokra-asuntoa ja Turulla sekä Turussa tulee olla jatkossakin riittävästi vuokra-asuntoja. Eri asia on, kannattaako Turun pyrkiä olemaan vähemmistöosakas niissä yhtiöissä, joita se haluaa omistaa, kun se ei silloin voi niitä hallinnoida.